Digitalisaation uskotaan olevan ihmelääke, joka pelastaa talouden ja koulutuksen

Suomalaisessa digitalisaatiokeskustelussa korostuu työelämän uhkakuvien sijaan taloudelliset mahdollisuudet ja koulutuksen muutostarve.

Olen seurannut digitaalista taloutta koskevaa suomalaista ja kansainvälistä keskustelua usean vuoden ajan. Arvioni on ollut, että suomalaisessa keskustelussa uusien teknologioiden mahdollisista kielteisistä työllisyysvaikutuksista tai työvoiman sopeutumista lisäävistä politiikkatoimenpiteistä ei ole tullut päivänpolttavia puheenaiheita.

Halusin vahvistuksen havainnolleni, joten päätin tarkastella hieman analyyttisemmin, kuinka neljäs teollinen vallankumous kehystetään suomalaisessa keskustelussa.

Päätin tutkia digitaalista taloutta koskevaa keskustelua hyödyntämällä Ylen uutisaineistoa. Tulkitsen Ylen monipuolisen uutistuotannon edustavan valtavirtaista keskustelua, jota käydään teknologiamurroksen ympärillä. Ylen uutisaineiston etuna voi pitää myös sitä, että Yle Uutiset nauttii poikkeuksellisen laajaa luottamusta kansalaisten keskuudessa ja sen voi siten katsoa toimivan keskeisenä yleisen mielipiteen muodostajana. Ylen uutiset ovat myös verkossa vapaasti kaikkien saatavilla, mikä korostaa niiden roolia ihmisten seuratessa uutisia merkittävissä määrin verkon välityksellä.

Ensisijainen syy Ylen uutisaineiston analyysille oli kuitenkin mahdollisuus hyödyntää digitaalisia menetelmiä, joiden avulla pystyin suodattamaan Ylen ajankohtais- ja uutistoimituksesta saamastani valtavasta uutisaineistosta ainoastaan ne uutiset, jotka käsittelivät digitalisaatiota. Tämän data wranglingin avulla sisällönanalyysi tehostui merkittävästi, vaikka manuaalista työtä jäi edelleen paljon.

openrefine.jpg

Kuva 1. Ylen toimittamat .json-tiedostot avattiin javapohjaisella OpenRefine-ohjelmalla, joka on kehitetty datan puhdistamiseen ja muuttamiseen funktionaalisempaan muotoon (data wrangling). Tämän jälkeen uutisaineistosta suodatettiin analyysia varten uutiset, jotka sisälsivät käsitteen digitalisaatio.

Maltillisten tiedollisten tavoitteideni takia rajasin tarkastelun tällä kertaa ainoastaan vuoteen 2016. Vuoden 2016 aikana digitalisaatiokäsite mainittiin 212 uutisessa yhteensä 348 kertaa. On selvää, että jatkotarkastelussa olisi hyvä kartoittaa koko 2010-luvulla käyty keskustelu ja laajentaa tarkastelua myös muihin maihin.

Neljättä teollista vallankumousta koskevan keskustelun analysoiminen tukeutumalla ainoastaan digitalisaatiokäsitteeseen sisältää analyyttisia rajoitteita, sillä sen ei voi katsoa olevan erityisen kokonaisvaltainen käsite kuvaamaan koko digitaalisen talouden ilmiökenttää. Erityisesti automaation, robotiikan ja tekoälyn kaltaiset käsitteet tulisi sisällyttää mukaan jatkoanalyysiin.

Analyysini kuitenkin osoittaa, että digitalisaatiosta on, syystä tai toisesta, muodostunut kattokäsite, jonka alla käsitellään digitaaliseen talouteen liitettyjä ilmiöitä varsin kattavasti. Sen avulla voi siis melko tarkoituksenmukaisella tavalla tutkia, millaisia tavoitteita ja toiveita suomalaisessa keskustelussa liitetään digitaaliseen talouteen.

Edellä mainituista metodologista rajoitteista huolimatta väitän, että vuoden 2016 Ylen uutisaineiston avulla piirtyy melko selkeä kuva suomalaisen digitaalista taloutta koskevan keskustelun painopisteistä.

Vuoden 2016 uutisoinnissa esiintyneet teemat esitetään tiivistetysti taulukossa 1. Tarkempi kuvaus tutkimusasetelmasta, metodologisista ratkaisuista, tuloksista ja johtopäätöksistä löytyy työpaperistani.

Teema Uutiset (n = 212)
Uudet taloudelliset mahdollisuudet (34)
Talouden ja työn murros yleinen (26), Postin murros (12), teknologinen työttömyys (9), media- ja kustannusalan murros (8), uusia työpaikkoja (5), Uber/alustatalous (4), pankkialan murros (3), musiikkiteollisuuden murros (2)
Koulujen ja koulutuksen suuri murros (25) + autokoulujen murros (5)
Hallituksen uudistukset Liikennekaari (10) + Sote-uudistus (8)
Sähköinen hallinto (9)
Uudet digitaaliset palvelut (8)
Digi-investoinnit (6)
Kyberturvallisuus (6)
Abstrakti murroskeskustelu (5)
Arkiset haasteet digitalisaatiossa (4)
Palotoimen digitalisaatio (3)
Muut (10)

Taulukko 1. Ylen uutisten perusteella digitalisaatio tarkoittaa erityisesti uusia taloudellisia mahdollisuuksia, työn ja talouden abstraktilla tasolla tapahtuvaa muutosta sekä koulun ja koulutuksen suurta murrosta.

Ihmelääkettä Euroopan sairaalle miehelle

BMI Research nimesi Suomen vuosi sitten Euroopan uudeksi sairaaksi mieheksi. Vaikka viimeaikainen talouskehitys onkin luonut uskoa Suomen talouden lähivuosien myönteisempään kehitykseen, Nokian romahduksen jälkeen uutta talousihmettä on odotettu kipeästi. Digitalisaatiouutisoinnin perusteella uusi menestystarina löytyy, jos on löytyäkseen, digitaalisista teknologioista. Digimurrokseen liittyvä tulevaisuususko on Ylen aineiston perusteella hämmästyttävän kritiikitöntä.

Uusista talousmahdollisuuksista uutisoitiin vuonna 2016 muun muassa seuraavasti:

”Suomella on maailmaan parhaat mahdollisuudet saada hyötyä automaatiosta ja robotiikasta eli neljännestä teollisesta vallankumouksesta.” (Yle 24.1.2016)

”Tutkimuksessa nousi esille muun muassa se, että johtajat pitävät digitalisaation mahdollisuuksia tärkeänä keinona parantaa Suomen kilpailukykyä.” (Yle 18.2.2016)

”Digitalisaation luvataan parantavan tuottavuutta ja tuovan miljoonien eurojen säästöjä esimerkiksi kaupungeille.” (Yle 16.10.2016)

Talouden ja työn murroksesta uutisoitiin vuonna 2016 yleisesti, mutta keskustelu liikkui pääasiallisesti abstraktilla tasolla. Digitalisaatio on selvästi työhön ja talouteen liittyvissä keskusteluissa muotisana, johon on oman edistyksellisyytensä osoittamiseksi hyvä viitata. Tyypillinen esimerkki yleisellä tasolla käytävästä keskustelusta oli muun muassa seuraava ote kesäkuulta 2016:

”Maailma on pienentynyt ja digitalisaatio on muokannut toimintaympäristön uusiksi. – Elämme, työskentelemme ja ostamme eri tavalla kuin ennen. Kaikki on johtanut käytöksemme muuttumiseen ja nyt täytyy kohdata se, kuinka osaamme ottaa kaikki muutokset vastaan. Jokaisen täytyy esimerkiksi kohdallaan pähkäillä se, kuinka palveluja käyttää.” (Yle 4.6.2016)

Vaikka työn ja talouden murroksesta keskusteltiin paljon, uusien teknologioiden käyttöönotosta aiheutuvasta työtehtävien katoamisesta tai niihin liittyvistä arvioista ei juurikaan uutisoitu lukuun ottamatta Postin murrosta, joka säilyi uutisotsikoissa läpi vuoden. Teknologisesta työttömyydestä ja Postin murroksesta uutisoitiin muun muassa seuraavasti:

”Alahuhta-Kaskon mukaan yhtiön on tutkittava toimintamallinsa sopivuutta myös digitalisaation vaikutusten takia. Marimekon palkkalistoilla oli yhtiön mukaan viime syyskuun lopussa 444 ihmistä. Heistä 330 työskentelee Suomessa. Marimekon tuotteita myydään noin 40 maassa. Sillä on yli 140 myymälää eri puolilla maailmaa.” (Yle 14.1.2016)

”– Digitalisaatio on pudottanut Postin jakelumäärät jo 1960-luvun tasolle, sanoo toimitusjohtaja Heikki Malinen. Uhattuna ovat työpaikat perusjakelussa, koko myynti- ja asiakaspalvelussa sekä hallinnossa. Postin lajittelu, sanomalehtien varhaisjakelu ja pakettipalvelut kuuluvat niihin, jotka eivät ole yt-neuvottelujen piirissä. – Uskon, että jatkossa voimme myös luoda työpaikkoja, erityisesti paketti- ja logistiikkapalveluissa.” (Yle 26.1.2016)

tyottomat_postityontekijat

Kuvio 1. Postityöntekijöiden teknologinen työttömyys lisääntyi vuoden 2016 aikana, mutta työttömien postityöntekijöiden määrä on kuitenkin tasoittunut vuoden 2015 tasolle. Työttömät postityöntekijät ovat siis joko työllistyneet uudelleen, siirtyneet aktivointitoimenpiteisiin tai lopettaneet kokonaan työnhaun.

Uusien taloudellisten mahdollisuuksien sekä talouden ja työn muutokseen liittyvien abstraktien keskustelujen lisäksi kolmas voimakkaasti esiin noussut teema oli koulujen ja koulutuksen suuri murros. Koulujen muutostarpeen korostus oli esillä niin voimakkaasti, ettei aineistoa lukemalla voinut välttyä ajatukselta, että koulujen digitalisaatiohypestä on muodostunut jossain määrin todellisista muutostarpeista vieraantunut kupla.

Koulutuksen digitalisointitarvetta arvioitaessa voi olla paikallaan kysyä, missä määrin digihype todellisuudessa palvelee koulutuksen todellisia muutostarpeita. Sen sijaan, että kaikille saadaan tabletit käteen, tulisiko kenties enemmän pohtia sitä, kuinka luovan ja joustavan ongelmanratkaisun sekä sosiaalisen kanssakäymisen kaltaisia taitoja opetettaisiin nykyistä monipuolisemmin kouluissa. Nämähän ovat niitä taitoja, joita poikkeuksetta korostetaan tulevaisuuden työelämän menestystekijöinä.

”– Digitalisaatio tulee muuttamaan koulua hyvin paljon. Siihen liittyy paljon mahdollisuuksia ja koulutilat tulevat monipuolisempaan ja ehkä uuteenkin käyttöön. Sen vuoksi koulujen yhdistämisessä on myös mahdollisuus uudistaa opetusta.” (Yle 20.1.2016)

”Digitalisaatio haastaa suomalaisen koulutuksen.” (Yle 14.4.2016)

Johtopäätökset

Uutiskatsaukseni vahvisti käsitystäni siitä, että digitalisaatiosta on muodostunut suomalaiseen keskusteluun kattokäsite, jonka alla käsitellään digitaaliseen talouteen liittyviä ilmiöitä varsin kokonaisvaltaisesti. Uutiskatsaus vahvisti myös oletukseni poikkeuksellisen vahvasta tulevaisuususkosta liittyen digitaaliseen talouteen.

Työn muutoksesta puhutaan Ylen aineiston perusteella laajalti, mutta keskustelua käydään pääasiallisesti hyvin abstraktilla tasolla. Digitalisaatioon viitataan helposti trendikkäänä muotisanana ilman mitään sen merkittävämpää sisältöä. Teknologiseen työttömyyteen liittyvä uutisointi on kuitenkin vähäisempää. Osittain tätä selittänee se, että digitaalisten teknologioiden synnyttämiä irtisanomisaaltoja ei ole Suomessa ainakaan toistaiseksi vielä nähty. Postin murros vaikuttaisi kuitenkin olevan poikkeus. Myös pankki- ja media-alan murros nousee esille aineistosta.

Postin murros muodostaisi kiinnostavan tapaustutkimuksen sille, mikä teknologisen kehityksen todellinen rooli on ollut irtisanomistarpeen takana. Työntekijä- ja työnantajapuolen näkemykset poikkeavat uutisoinnin perusteella voimakkaasti toisistaan. Lähitulevaisuudessa voikin olla syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, käytetäänkö teknologiamurrosta entistä kevyemmin perusteena tuotannollis-taloudellisilla syillä tehtäville irtisanomisille.

Vähäinen keskustelu teknologisesta työttömyydestä on jokseenkin yllättävää, sillä teema on ollut voimakkaasti esillä esimerkiksi keskieurooppalaisessa ja anglosaksisessa julkisessa keskustelussa. Toki myös Suomessa puhutaan työn tulevaisuudesta useilla eri foorumeilla, mutta ilmeisesti päivän polttavaksi teemaksi teknologinen työttömyys ei ole noussut. Teknologisesta työttömyydestä käytävän keskustelun vähäisyyden lisäksi aineisto vahvisti käsitystäni siitä, että alustatalous, eli keikkatöiden teettäminen digitaalisten sovellusten avulla, ei ole myöskään suomalaisessa keskustelussa yhtä päivänpolttava puheenaihe kuin monissa muissa maissa.

Todennäköisesti myönteisistä tulevaisuusennusteista johtuen myöskään työvoiman sopeutumista lisäävistä sosiaalipoliittisista uudistuksista ei aineistoni perusteella keskustella. Myös tämä on jokseenkin yllättävää, koska juuri työn tulevaisuuteen liittyvät ennusteet ovat esimerkiksi kansainvälisen perustulokeskustelun renessanssin taustalla. Ylen aineistossa vuonna 2016 digitaalisen talouden viitekehyksessä sosiaalipoliittisten reformien tarpeesta puhui ainoastaan Björn Wahlroos.

Myönteinen suhtautuminen tulevaan on lähtökohtaisesti perusteltu strategia digitaalisen talouden viitekehyksessäkin. On kuitenkin selvää, että työvoiman menestyksekäs sopeutuminen digitaaliseen talouteen tarkoittaa myös yhteiskuntapoliittisia uudistuksia. Tästä toivoisi jatkossa keskusteltavan nykyistä enemmän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s