Perustulo kiehtoo korealaisiakin

Työn muutos, eriarvoisuus ja Suomen perustulokokeilu ovat nostaneet perustulon keskusteluun myös Etelä-Koreassa.

Etelä-Koreassa eletään tällä hetkellä historiallisia hetkiä. Perjantaina vangittua Etelä-Korean ensimmäistä naispresidenttiä Park Geun-hyea vastaan nostetut syytteet lahjuksista, vallan väärinkäytöstä, kiristyksestä ja valtionsalaisuuksien vuotamisesta voivat johtaa jopa 45 vuoden vankilatuomioon. Minimituomio on kymmenen vuotta.

Parkin kuulustelut pyritään saamaan päätökseen 17. huhtikuuta mennessä, jotta prosessi ei vaikuttaisi presidentinvaaleihin, jotka järjestetään 9. toukokuuta. Parkin rikosvyyhti on kuitenkin jo nostanut mustana hevosena pidetyn Seongnamin pormestarin Lee Jae-myungin gallupkyselyissä kolmanneksi lähes 20 prosentin kannatuksella. Leen suosiota selittää hänen toimintansa ex-presidentti Parkin saattamiseksi vastuuseen rikoksistaan, mutta selittävänä tekijänä pidetään myös hänen tavoitettaan perustulon toteuttamiseksi koko valtakunnan tasolla. Leen kannatus on suurta etenkin nuorten keskuudessa.

20170403_113132

Ex-presidentti Parkia uhkaa pitkä vankeustuomio.

Etelä-Koreassa on käyty akateemista perustulokeskustelua vasta muutaman vuoden ajan. Valtakunnan politiikan asialistalle se on ilmestynyt nyt ensimmäistä kertaa.

Suomessa käynnissä oleva perustulokokeilu on Korea Heraldin mukaan keskeinen syy, miksi perustulo puhuttaa nyt myös maassa, jossa hyvinvointimenot muodostavat vain hyvin pienen osan valtionmenoista suhteessa eurooppalaisiin hyvinvointivaltioihin.

Macromill Embrainin toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella puolet korealaisista olisi halukkaita ottamaan käyttöön perustulon. Perustulosta yleisellä tasolla kysyttäessä kannatus on laajaa myös Suomessa (69,3 %) ja Euroopassa (64 %).

20170109001107_0

Perustuloidealla on laaja kannatuspohja Etelä-Koreassa.

Perustulosta keskusteltaessa on kuitenkin huomioitava, ettei siitä oikeastaan voida puhua yleisellä tasolla. Erityisesti perustulon taso, korvattavat etuudet ja sovellettava verotus vaikuttavat siihen, millaisia vaikutuksia perustulolla voidaan olettaa olevan. Kelan toteuttamassa kyselytutkimuksessa havaittiin, että kysyttäessä erilaisista kustannusneutraaleista perustulomalleista perustulon kannatus romahtaa 30–40 prosentin välille.

Tästä huolimatta lienee perusteltua sanoa, että perustulo resonoi myös korealaisten oikeudenmukaisuuskäsityksen kanssa.

Työn muutos ja eriarvoisuus selittävät perustulokeskustelun lisääntymistä

Sen lisäksi, että Suomen, ja epäilemättä myös Hollannin, perustulokokeilu on nostanut kiinnostusta perustuloa kohtaan Etelä-Koreassa, taustalta löytyy myös yhteiskunnallisia tekijöitä. Yonsein yliopistolla 31. maaliskuuta pidetyssä perustulosymposiumissa esille nousivat erityisesti työn muutos ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Ewha Womans Universityn apulaisprofessori Sophia Seung-yoon Leen mukaan epätyypillisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on jopa 45 prosenttia, eikä kaikkia epätyypillisen työn muotoja edes tunnisteta. Itsensä työllistäjiä eteläkorealaisista on nykyisin jopa 30 prosenttia.

Perustulokeskustelu on kokenut globaalin renessanssin digitaalisen talouden työelämäennusteiden kehystäessä keskustelua sosiaaliturvan tarvittavista muutoksista. Digitaalinen talous puhuttaa luonnollisesti myös korkean teknologian maana tunnetussa Etelä-Koreassa, mutta työelämän epävarmuus, itsensä työllistäjien asema ja byrokratialoukut aiheuttavat huolta jo nykyisessä tilanteessa.

Etelä-Korean nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen on katsottu tasaavan tuloja varsin tehottomasti.  Perustulon toteuttaminen ei automaattisesti tarkoita tulonjaon muuttumista tasa-arvoisemmaksi, vaan tulonjakovaikutukset riippuvat mallin tasosta ja sovellettavasta veromallista.

Työn muutoksen rinnalla tulonjaon muuttaminen tasaisemmaksi on kuitenkin toinen keskeinen syy perustulokeskustelun lisääntymiselle Etelä-Koreassa. Eriarvoisuus on lisääntynyt Etelä-Koreassa merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

20170403_113450

Sophia Seung-yoon Lee esitteli Yonsein yliopistolla 31. maaliskuuta järjestetyssä perustulosymposiumissa eriarvoisuuden kehitystä Etelä-Koreassa.

Perustulopormestari ajaa kansalaisosinkoja ja vapautta

Seongnamin pormestari Lee Jae-myungin ajamassa life-cycle dividend -perustulomallissa lapsiosinko maksettaisiin 0–12-vuotiaille, nuoriso-osinko 19–29-vuotiaille ja vanhusosinko yli 65-vuotiaille. Lisäksi erityisosinkoa maksettaisiin erityisryhmille, kuten maanviljelijöille, kalastajille ja työkyvyttömille.

Leen mallissa ”osinko” on miljoona wonia eli noin 837 euroa vuodessa. Lee on lisäksi luvannut toteuttaa kaikille korealaisille vuosittain maksettavan 300 000 wonin (noin 250 euron) maaosingon (land dividend), joka rahoitettaisiin verottamalla maanomistusta. Kaavaillun perustulon taso on siis hyvin matala.

Leen ajattelussa on selviä yhtymäkohtia perustuloidean isänä pidetyn Thomas Painen jo vuonna 1797 esittämään vastikkeettomaan kansalaisosinkoon, jonka perusteluna oli nimenomaan ajatus yhteisvaurauteen, kuten luonnonresursseihin, perustuvan hyvinvoinnin tasaisemmasta jakautumisesta. Taloustieteen professori Gangsoo Junin mukaan yhteisvaurauden uusjaon lisäksi Leen perustuloajattelussa keskeistä on aidon vapauden turvaaminen kaikille kansalaisille.

Leen voi katsoa sitoutuneen tavoitteeseensa, sillä hän on jo toteuttanut johtamassaan Seongnamissa yli kolme vuotta kaupungissa asuneille 19–24-vuotiaille nuorille maksettavan nuoriso-osingon. Kyselytutkimuksen mukaan 96,3 prosenttia etuuden saajista on ollut tyytyväisiä etuuteen.

Leen lisäksi myös toinen presidenttiehdokas, entinen pääministeri Chung Un-chan on argumentoinut, että perustulo voisi elvyttää maan taloutta. Myös Soulin pormestari Park Won-soon on puhunut perustulon käyttöönoton puolesta.

Perustulon kannattajia on kritisoitu Etelä-Koreassa populismista, konkreettisten rahoitusesitysten puutteesta ja koko idean ymmärtämisestä väärin.

Globaali talous muotoilee globaalia sosiaalipolitiikkaa

Eteläkorealainen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin vaatimaton suhteessa eurooppalaisiin vastineisiinsa ja sen voi katsoa olevan vasta kehitysvaiheessaan. Kiinnostavaa kuitenkin on, että paikalliset aktivistit ja tutkijat näkevät perustulon ratkaisuna samoihin ongelmiin kuin länsimaisetkin perustulokeskustelijat. Globaali talous muotoilee epäilemättä hyvin samankaltaisia sosiaalisia riskejä hyvinvointivaltiomallista riippumatta.

Kuten Etelä-Koreassa virinnyt perustulokokeilu osoittaa, globaalissa maailmassa riskien lisäksi kuitenkin myös sosiaalipoliittiset innovaatiot leviävät yhä nopeammin maasta toiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomella on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet toimia suunnannäyttäjänä globaalin sosiaalipolitiikan kehittämisessä.

***

IMG_1334

Vierailin luennoitsijana Yonsein yliopistolla Soulissa 29.3–1.4. Luentojeni slaidit .pdf-muodossa:

A Free Lunch with Robots. Can a Basic Income Stabilise the Digital Economy?

Notes on the Finnish Basic Income Experiment. What (If Anything) Can We Learn from the Finnish Basic Income Experiment?

Korealaisen The Kyunghyang Shinmun -sanomalehden artikkeli vierailusta: 기본소득은 판타지 아닌 정치적 현실” 유럽의 실험

20170403_124851

Yonsein yliopistolla käydään tällä hetkellä aktiivista perustulokeskustelua.

Lähteet

Airio, Ilpo, Kangas, Olli, Koskenvuo, Karoliina & Laatu, Markku (2015): Kansa kannattaa perustuloa 1/3: Perustulolla suuri kannatus. Kelan tutkimusblogi. Saatavilla <http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2759>, luettu 3.4.2017.

Basic Income News (7.10.2015): SOUTH KOREA: Seongnam City announced to implement ‘Youth Dividend’. Saatavilla <http://basicincome.org/news/2015/10/seongnam-city-implements-youth-dividend/>, luettu 3.4.2017.

Basic Income News (8.2.2017): Korea: New presidential candidate promises universal basic income. Saatavilla <http://basicincome.org/news/2017/02/korea-new-presidential-candidate-lee-jae-myung-promises-universal-basic-income/>, luettu 3.4.2017.

Dalia Research (2016): What do Europeans think about basic income? Saatavilla <http://www.basicincome.org/wp-content/uploads/2016/05/EU_Basic-Income-Poll_Results.pdf>, luettu 3.4.2017.

The Korea Herald (9.1.2017): Debate brews in Korea on universal basic income. Saatavilla <http://www.koreaherald.com/view.php?ud=20170109000847>, luettu 3.4.2017.

The Korea Times (5.2.2015): Korea’s welfare spending lowest among OECD. Saatavilla <http://www.koreatimes.co.kr/www/news/biz/2015/02/488_173077.html>, luettu 3.4.2017.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s