Digitaalisessa Suomessa tarvitaan joustavaa sosiaaliturvaa

julkaisuhanke

Tänään julkaistun Digitaalinen Suomi 2017 -artikkelikokoelman toisessa osassa ennakoidaan kuluttajakäyttäytymisen, työn ja elinkeinorakenteen, julkisen sektorin sekä teknologioiden ja palveluiden näkökulmista, millaiselta suomalainen yhteiskunta näyttää digitaalisen murroksen jälkeen.

Yhdessä Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja professori Olli Kankaan kanssa kirjoittamassamme artikkelissa arvioidaan, millaisiin haasteisiin, ja miten, digitaalisen Suomen sosiaaliturvan tulisi vastata.

Artikkelimme keskeiset väitteet ovat seuraavat:

  • Arviot digitaalisen talouden pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksista ovat polarisoituneet.
  • Maltillisen arvion mukaan teknologinen työttömyys lisääntyy vähintään lyhyellä–keskipitkällä aikavälillä ja työmarkkinoiden epävarmuus lisääntyy.
  • Joustava sosiaaliturva ottaa huomioon erilaiset tulevaisuusskenaariot ja vastaa sekä tämän päivän että huomisen ongelmiin.
  • Teknologinen työttömyys ja työmarkkinoiden epävarmistuminen pahentavat työttömyysturvan tarveharkinnasta ja vastikkeellisuudesta syntyviä byrokratialoukkuja.
  • Riittävän perusturvan turvaaminen on tärkeää ihmisten ostovoiman turvaamiseksi, köyhyyden kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja byrokratialoukkujen purkamiseksi.
  • Tulevaisuuden sosiaaliturvan pitää kuitenkin mahdollistaa myös palkkatyön, itsensä työllistämisen, elinikäisen oppimisen ja rahatalouden ulkopuolella tapahtuvan tuotannon joustava yhdistäminen.
  • Kansallisen tulorekisterin hyödyntämisen lisäksi työttömyysturvan tarveharkintaa ja vastikkeellisuutta voidaan purkaa asteittain.
  • Mikäli uudistukset todetaan riittämättömiksi byrokratialoukkujen purkamiseksi, on syytä tutkia mahdollisuutta perustulon käyttöönottamiseksi.

Tulevaisuuden sosiaaliturvan tulee siis purkaa byrokratialoukkuja ja mahdollistaa joustava liikkuminen työmarkkinastatukselta toiselle.

Koko artikkeli on ladattavissa .pdf-muodossa täältä.